keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Euroopan sankarit

Heitä, joita kansa vihaa, kansainväliset investoijat ja instituutiot rakastavat. Puhun siis tietenkin poliitikoista. Forbesin uusi artikkeli kehuu Liettuaa ja muita Baltian maita niiden kovista otteista lamaa vastaan. Erityisesti vertailussa Kreikkaan, maat pärjäävät hyvin. Artikkelin voitte lukea täältä.
Niin, asiat näyttävät olevan hyvin, ja Liettua tietenkin lähtee tästä kasvuun ja kaikkea muuta samantekevää nihilismiä. Forbesin luulisi kokeneena kaverina ymmärtävän pari muuttuvaa tekijää taustalla.

1) Liettualaiset lähtevät. Vaikka kuinka yltiönationalisteja he olisivatkin koripallo-otteluissa, niin pahan paikan tullen Liettua muuttaa. Tällä hetkellä yli 30000 henkeä jättää maan vuodessa, eli noin prosentti kansasta. Kirjanpitäjät lähtevät tiskaamaan, it-tukihenkilöt farmeille töihin... Liettuan työttömyyttä ja surkeaa palkkatasoa ei haluta kestää. Lähtijät tietenkin ovat työikäistä, eikä muutto toimi ylikansoituksen varaventtiilinä: Liettuassa on Euroopan koulutetuimmat naiset (eli lisääntyvät myöhään) ja väestönkasvu on negatiivista.Suuret leikkaukset ovat tässä takana

2) Liettuan kilpailukyky ei ole mitenkään järisyttävä. Maalla ei ole käytännössä mitään rikkauksia - ei metalleja, puhdasta vettä, merkittäviä metsiä - ainoastaan viljelymaata.Maasta ei tule toistaiseksi Länsi-Eurooppaan rautatietä, eikä täältä pääse edes Viroon. Infrastruktuuri vaatiii runsaita investointeja, ja julkiset leikkaukset eivät siihen tietenkään auta ollenkaan. Täällä ei ole tarkalleen minkään alan maailman huippua (paitsi ehkä laser-teknologiassa), ja maalla ei ole muuta kuin geneerinen strategia kilpailukyvyn luomiseksi - siis IT:tä ja logistiikkaa. Se että valtiontalous on menossa oikeaan suuntaan ei valitettavasti korreloi infran kanssa.

3) Liettua on korruptoitunut. Niin, tulihan se sanottua. Liettuassa tulee nykyään päivittäin esiin toinen toistaan järisyttävämpiä uutisia rahanpesusta, huijauksista, hyvävelikaupoista ja muusta mieltäylentävästä. Ruhtinaan palatsin rakentaminen maksoi muutaman sata miljoonaa litiä, oopperan lattian kunnostukseen meni miljoonia, mutta lattiaa ei kunnostettu, virallisesti rakennettiin invaportaita joita ei ole olemassa, mökkejä nousi kansallispuistoihin, pomot maksoivat hurjia bonusrahoja, kunhan saivat siitä osan takaisin itselleen käteisenä, ja kirjoja painoivat yhtiöt, joita ei ole olemassa. Niin kulttuurikaupunki kuin 1000-vuotisprojekti kummatkin hukkasivat satoja miljoonia kuin tuuleen. Ja kun tulot ihmisillä tippuvat, niin mitä veikkaatte: onko se lahjus helpompi vai vaikeampi ottaa?

4) Ja kuin kirsikkana kakussa - Liettuan liti on sidottu euroon. Jos euro vahvistuu (niin kuin ennen Kreikka-ongelmia pitkän ajan trendinä oli) niin, Liettuan kilpailukyky laski. Jos Liettuan liti ei olisi ollut sidottuna euroon, niin teollisuus ei olisi siitä hirveästi hyötynyt (ei kotimaisia metalleja, öljyä, kemikaaleja...), mutta kulutus olisi suosinut kotimaista puolalaisen sijaan: nythän ruoka täällä on käytännössä puolalaista (kotimaisen sianlihan, viljan ja maidon kilpailukyky olisi suhteellisesti parantunut).

Siis, lyhyesti: Liettuan tiukka politiikka karkoittaa ihmiset, tuhoaa menestysmahdollisuudet ja levittää korruptiota. Kuten Aasian nk. Tiikerit hyvin muistavat, IMF ei ole kiva petikaveri, vaan pyrkii suoraan perseeseen ilman liukastetta. Lisäksi, ulkomaiset kehut ovat aina vain kehuja. Laskekaapa, kuinka monta suurta firmaa tuli Suomeen eriomaisen valtiontalouden tai hyvän kilpailukykyrankingin takia? Houkuttiko Pisa-tutkimus meille pääomia? Oma näkemykseni on pessimistinen, enkä usko missään nimessä, että Liettuan valtion kyky hillitä velan kasvua (nythän mennään hieman vähemmän miinuksella - eikä plussaa ole edessä vielä hetkeen) saisi investoijat liikkeelle. Lisäksi, pitkän tähtäimen trendi on menetetty vähintään 20 vuodeksi.

Asia on sen verran vakava, että on loppukevennyksen paikka. Uuden tekijänoikeuspolitiikan mukaisesti (eli en lainaile enää toisten töitä), voitte katsaista kevennyksen linkistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tähän voit kirjoittaa palautetta tai esittää kysymyksiä